off to berlin

I’ll be spending New Year’s in Berlin this year. I’m one of those weird people who’s never been to Berlin, so about time to check that off my bucket list! Apparently NYE is not a going-out night in Germany but most people spend it at house parties or at home. Finding a dinner restaurant was surprisingly difficult as most restaurants are closed or they have a menu which costs from 150e up. So I wish you all a Happy New Year and I’ll see you in 2017!

knit – hm // parka – bershka // bag – miumiu

Heipparallaa, oon lähdössä vajaan kuuden tunnin päästä kentälle ja sieltä kohti Berliiniä. En oo koskaan käynyt Berliinissä eli about time. Ilmeisesti tämä ajankohta vaan ei ollut kaikista otollisin koska saksalaiset viettävät uudenvuoden kotibileissä, ennemmin kuin lähtevät jonnekin ulos. Ravintolan löytäminen uudenvuoden aatolle oli ihan sairaan vaikee tehtävä kun suuri osa ravintoloista on kiinni tai tarjoaa uudenvuoden menun, jonka hinnat lähti siitä 150e ylöspäin (ei sis. juomia). Onnistuttiin yks lähi-itä rafla löytämään jossa teemana on Egypti ja faaraot. Haha, kuulostaa aika hauskalta! Palataan asiaan vuonna 2017 mussukat!

irresistible me

In collaboration with Irresistible Me // yhteistyössä

Some time ago I got an interesting collaboration email from a company specializing in hair extensions. Extensions are nothing new to me, I used to have tape extensions for a few years back when I was still in uni. So I was really excited when I was given the opportunity to try out some clip-in’s. I’m really into my lob at the moment but every now and then a girl needs some locks to do a Beyonce flip – am I right? Too bad the hair didn’t come with that face..

I was a bit worried about finding the right tone as I’ve recently gone darker but Irresisitible Me has a very helpful video where the shades are shown side by side to make comparison easier. Then it’s just to pick the length and volume you desire! (I’ll list my details at the end).

my hair usually

look at this cute box ❤

tadaa!! i’d say i nailed it with the tone. can’t tell it’s not my real hair!

And voila! Ready for the xmas party! I must say I’m very impressed with how easy the hair was to put on, how sturdy it felt and how easy the clip-in’s were to hide under my natural hair. This being my first time, I’m sure I’ll manage even faster as I get used to them.  

hair – silky touch chocolate brown #2, 14 inches, 140g

Jokunen aika sitten sain tosi mielenkiintoisen yhteydenoton yhteistyön tiimoilta. Hiustenpidennyksiin erikoistunut  Irresistible Me  tarjosi mulle mahdollisuuden kokeilla clip-in pidennyksiä, mitkä ovat mulle uusi tuttavuus. Mulla oli opiskeluaikana teippipidennykset pariinkin otteeseen, mutta enää vuosiin en ole pidennyksiä käyttänyt. Clip-inien kanssa olen aina ollut vähän skeptinen että pysyykö ne oikeesti paikallaan ja voiko ne “sulautua” omaan tukkaan kun hiuksia ei leikata ja kerrosteta pidennyksiin sopiviksi. Mutta noita kuvia kun katsoo niin aika luonnolliseksi väittäisin lopputulosta!

Irresistible Me hiukset on 100% aitoa hiusta ja siksi täysin käsiteltävissä ja pestävissä kuten omat hiukset. Olin yllättynyt kuin helposti kiinnitys tapahtui ja kuinka napakalta ne tuntui päässä. Oon ollut turhaan skeptinen. Paketissa oli jopa ylimääriset hiustupot ja klipsut siltä varalta että joku klipsu tippuu, tai tuo valitsemani 140g ei riittäisikään. Siitä muuten propsit että tukkaa voi ostaa pituuden lisäksi erilaisia volyymeja. Lisäsin tohon viimeiseen kuvaan tiedot mun valitsemista hiuksista. Et nyt vaan tukka päähän ja heilutteneen kutreja kuten Beyonce!

6 days to christmas

Hello blog! Can’t believe Christmas is next week! This fall has flown by so fast that I just now got around to digging out the xmas decorations. I’m spending xmas here in Helsinki after many years, which feels really nice. My parents will be travelling here for the weekend as the holiday season itself is so short. So I need to start pinteresting for some table setting ideas! Thankfully my mum will take care of the food.

gilet & ankleboots – mango // polo & jeans – hm // necklace – jane kønig

Sinne vilahti syksy! Miten yhtäkkiä on kuusi päivää jouluaattoon? Tämä syksy on ollut tosi kiireinen enkä oikeestaan ollut edes tajunnut että nyt ollaan jo näin pitkällä. Vietetään joulua tänä vuonna mun luona täällä Helsingissä kun on tällanen lama-joulu ilman mitään järkeviä lomia. Äiti on luvannut hoitaa ruoat mut mun pitäis kehitellä jotain kivaa joulukattausta et Pinterestille laulamaan!

 

lumene dropper bottles

So Lumene is undergoing a massive facelift with new logo, font, packaging and products. They’re aiming for a bigger market share internationally and in order to be a serious competition to international brands, the retouch is needed, says Lumene’s Marketing Director in the newest edition of Finnish Elle. I saw some pictures from the launch during NYFW in Alexa’s blog and soon after the Helsinki launch in Sara’s. I must say I’m very impressed with the new look, I like logo and the font and ohmygod can we talk about the dropper bottles! I don’t know why but anything that comes in a little bottle with a little dropper, I’m sold. I’ve used the Bright Now Vitamin C Hyaluronic Essence drops ever since the launch early this year (or was it end of 2015?) and I must say I think it’s a really good product with a really good price. And it smells real good! After all it’s made of arctic cloudberry, how rad . I used the Estee Lauder Advanced Night Repair for a couple of years – when I worked for an airline and flew around more – and as good a serum as it is, let’s be honest it is really expensive. I’ve never bought one outside of tax free.

The Bright Now serum in the picture is from the current range with the older packaging and formula, but this too has been updated along with all other products. Now the powder rose candy is a new product and represents the new packaging.  It’s a liquid luminizer which is easily applied with fingers or a brush.  I’m super curious about this product as I was going to get the new Maybelline Strobing Stick but the dropper! Comes in two shades; Rosy Dawn (below) and Shimmering Dusk, which is actually white, but I thought that might be a touch too strobing for me.

the bright now serum is the older formula and bottle – but this is also updated in the new range

Kenelläkään ei varmaan ole mennyt Lumenen suuri brändiuudistus ohi? Alexa ja tytöt kävi Nykin reissullaan USAn lanseeraustilaisuudessa, joka järjestettiin New Yorkin muotiviikkojen aikaan. Mua alkoi tietysti heti kiinnostamaan mitä uutta sieltä on tulossa koska logo, fontti ja pakkaukset oli kuvien perusteella pistetty ihan uusiksi. Kohta nämä samaiset pippalot rantautuivat villiin pohjolaan ja esim. Saran blogissa oli hienoja kuvia kyseisestä tapahtumasta. Mähän olen odottanut kuin kuuta nousevaa että pääsisin hypistelemään näitä tuotteita ja tänään se päivä vihdoin koitti. Kaksi syytä: 1) brändiuudistus kiinnostaa aina, varsinkin kun kyseessä on suomalainen yritys jolla on hyvä tuote ja 2) joka paikassa näkyi noita mun rakastamia pipettipulloja! En tiiä mikä siinä on mutta jos se laitetaan tollaseen pieneen lasipulloon ja pipetti päälle, mä oon ihan myyty. Ostaisin vaikka hanavettä. Ja näitä puteleitahan on vilissyt nyt joka kauneus/lifestyle/whatnot blogissa viimeisen viikon aikana, eli siis mun huomio oli herätetty.

Mukaan tarttui tuo vanha tuttu hyaluronihappo, jota olen käyttänyt siitä lähtien kun se alkuvuodesta (vaiko loppuvuodesta) lanseerattiin. Tästäkin on uudempi versio ilmeisesti uudella formulaatiolla, mutta otin vielä toistaiseksi tuon vanhemman. Siinä on muuten hinta-laatusuhde kohillaan – jos joku etsiskelee vielä itselleen hyvää seerumia. Ja se tuoksuu ihanalle, aina plussaa. Mun aiempi suosikki Estee Lauderin Advanced Night Repair on saanut väistyä tämän edullisemman tieltä. Sehän on ihan supertuote, mutta let’s face it, hinta on myös sen mukainen. En lähde näitä kahta vertailemaan keskenään, totean vaan että Lumenella on myös kova tuote tässä. Ja etulyöntiasema hinnan suhteen. Uusista tulokkaista valkkasin nuo valopisarat sävyssä Rosy Dawn. Tippa kämmenselälle, josta se on helppo taputella sormin tai siveltimellä poskipäille, kulmaluille ja nenänvarteen. Hohtaa muuten ihan kunnolla et ennustan hyvin riittoisaa putelia. Tästä on myös valkoinen versio, Shimmering Dusk mutta luulen että se ois mun kasvoille jo liian strobing.

Summa summarum, Lumene on nyt nostanut itsensä ihan uudelle levelille ja tulee olemaan mielenkiintoista seurata minne se tästä päätyykään. Uusimmassa Ellessä on muuten lyhyt haastattelu Lumenen markkinointijohtajan kanssa et siinäpä viikonloppulukemista arvon sisaret ja veljet. Samassa lehdessä on myös iso juttu mun tyyli-idolista, maailman kadehdituimman kenkäkokoelman omistajasta ja Suomen menestyneimmästä bloggaajasta Sandra Hagelstamista.

 

triathlon summer

As you may remember, I started training for triathlon in January. I’d done swimming since September but joined a training group in the beginning of the year. Last spring was very intensive training, we had just one day off and from March on Saturdays were double work-outs with usually a run or bike ride in the morning and swimming in the evening. It’s safe to say I didn’t really have a life during those 5 months. But it was a good experience and I’m glad I did it. It truly is more of a mindset than it is about physical capabilities. You can, if you put your mind to it.

My first race was the first Sunday of June, Vantaa Triathlon. I did a sprint distance (750m, 20km, 5km) and finished in 1:46:07. A bit of a disappointment but a good start. I was happy with my swim, finishing at 16:02 which put in top 30 women, but as I am a weak cyclist and runner I dropped quite far from that by the finish line. My average speed in cycling was 24,95km/h and I ran at a pace of 6’54min/km.

Eka triathlon kesä on sitten takana. Ylimenokausi on jatkunut jo luvattoman pitkään, mutta pikkuhiljaa yritän palata takaisin treenien pariin ja uintia on jo aloiteltu kakkostason ryhmässä. Juoksu ja pyöräily on mennyt vielä omakohtaisella treenillä mutta tarkoitus on palata Heltrin ryhmiin tässä syksyn mittaan. Mutta käydäänpä läpi tuo viime kesä kisojen osalta ja oman kehittymisen.

Kesä alkoi Vantaan Triathlonilla heti kesäkuun eka sunnuntai. En ollut tajunnut kuinka iso tapahtuma on kyseessä ennen kuin pääsin kisapaikalle aamulla. Lähtöjä oli sieltä aamukymmenestä (ehkä) neljään saakka, niin kilpasarjaa kuin kokeiluryhmiä. Itse olin valinnut matkaksi sprintin (750m, 20km,5km) jonka suoritin aikaan 1:46:07. Pettymys oli ensireaktio mutta sitä muutama päivä sulateltua oli fiilis loppujen lopuksi ihan hyvä. Uinti meni hyvin, olin 30 nopeimman joukossa ajalla 16:02 mutta koska pyöräily ja juoksu on mulle vaikeita ja olen niissä hidas, tipuin tuolta sijoitukselta aika nopeasti hännille. Pyöräilyn keskariksi jäi 24,95km/h ja juoksu 6’54min/km – tosin loppua kohti kiristäen, mutta alku oli todella hidas.img_0642

The second race was on Midsummer-eve and it took place in a little town just east from Helsinki, called Sipoo. Everything about that race was bad. I was too confident going in the water and soon experienced what it feels like to fear that you will subconsciously inhale water when you put your head under. I’ve never been afraid of water or felt at unease so this was all new to me. Needless to say the swim went very bad, I ended up doing breast stroke half the distance. Then onto the bike which was a horrible little road with 20 hills, all right before or after a sharp turn so you couldn’t make use of the downhills. Of course it was raining and the road was not closed so there were cars among us. I think I finished cycling in around 55min, which pretty much sums up the experience (avrg. 22km/h). On the positive note, I ran a full 18 seconds faster than in Vantaa! There aren’t any good photos from this race apart from right before (still all smiles) and the snap I took when I realized I’d be in the same start as the junior national team.

Juhannusaattona käytiin kokeilemassa pienimuotoinen kisa Sipoossa, taas samalla matkalla ja nyt tulos oli vieläkin heikompi kuin Kuusijärvellä. Uinti sakkasi heti alkumetreillä ja matka taittui mummorinulia ja kroolia vaihdellen. Lähtö oli aika rankka kun ei muutenkaan ollut kokemusta kisoista ja me oltiin miehet ja naiset samassa sumpussa kaikki hyvin kapealla alueella. Vettä satoi koko kisan eli pyöräily, joka oli muutenkin hyvin haastavaa serpentiinitietä monine mäkineen, oli ihan kauhee. Tietä ei ollut myöskään suljettu muulta liikenteeltä niin ei siellä uskaltanut oikein alamäissäkään irrotella. Ainoastaan juoksu parani huimat 18s Kuusijärven ajasta, mutta kokonaisaika oli todella heikko.

Last but not least, Next Triathlon Helsinki. End of summer, end of my first triathlon season. It took place in the heart of Helsinki on July 31st. Probably my favourite one, not least because of my PB, but also because of the location. I’m hoping this will become a bigger event as it’s also very viewer-friendly as the transition area is right by the sea and running is 2-3 laps along the shore.

For next year, I should probably invest in one of those triathlon suits – as hideous as they are

And for the results, my personal best, finishing in at 1:41:02! Despite taking this summer very easy and not really training at all, I managed to up my game quite a bit. Cycling average was at 26,95km/h WOOP! and a massive improvement in running with a 5k done in 31:13! That’s an average of 6’12min/km – an insane 42 seconds faster than my first tri! All this with practically no training all summer – I honestly concentrated on keeping my rosé intake at an optimum level. I was so proud of myself and happy to end this season with such a good feeling! I’m happy I stuck to just one distance this summer, it made comparison so much easier and it allowed me to have a life outside of training. I had a proper holiday, did 3 festivals, had the occasional cocktail or two, watched as much Netflix as I felt like, AND did 3 tri’s. Now I’m slowly getting back on track with training, but at a more sane level than last spring. However, I do strongly recommend the training group I did for any beginners as it gives you a good base to build on.

Kesän lopulla osallistuin vielä Next Triathlonille, joka järjestetään Helsingin keskustassa Hietsun ympäristössä. Tää oli varmasti kesän kivoin kisa ja tulihan sieltä se enkkarikin haettua! Oli todella suuri yllätys että loppuaika parani yli 5min koska kesällä en treenannut paljon nimeksikään. Kertoo siitä keväällä rakennetusta kunnosta aika paljon. Uinti meni heikommin mutta pyörällä jaksoin ylläpitää 26,95km/h keskaria ja juoksun keskivauhti parani jopa 42s! Juoksu on kuitenkin viimeinen osuus, sen alla on uinti ja 20km pyörää –  vielä omalla enkalla – niin aika suuri yllätys että jaksoin vielä tikuttaa tuollaista vauhtia kisan viimeisen osuuden. Loppuaika näytti 1:41:02 screenillä kun tulin maaliin. Siihen oli hyvä lopettaa ensimmäinen kisasesonki ja siirtyä pk-kaudelle kesä 2017 mielessä. Ens kesänä kiinnostaa olympiamatka, mutta en halua lähteä siihen sillä asenteella että “kunhan maaliin pääsee”, kyllä se pitäisi kolmeen tuntiin saada kahlattua läpi. Mikä tietää kovaa pyörä- ja juoksutreeniä nyt talvella.