triathlon summer

As you may remember, I started training for triathlon in January. I’d done swimming since September but joined a training group in the beginning of the year. Last spring was very intensive training, we had just one day off and from March on Saturdays were double work-outs with usually a run or bike ride in the morning and swimming in the evening. It’s safe to say I didn’t really have a life during those 5 months. But it was a good experience and I’m glad I did it. It truly is more of a mindset than it is about physical capabilities. You can, if you put your mind to it.

My first race was the first Sunday of June, Vantaa Triathlon. I did a sprint distance (750m, 20km, 5km) and finished in 1:46:07. A bit of a disappointment but a good start. I was happy with my swim, finishing at 16:02 which put in top 30 women, but as I am a weak cyclist and runner I dropped quite far from that by the finish line. My average speed in cycling was 24,95km/h and I ran at a pace of 6’54min/km.

Eka triathlon kesä on sitten takana. Ylimenokausi on jatkunut jo luvattoman pitkään, mutta pikkuhiljaa yritän palata takaisin treenien pariin ja uintia on jo aloiteltu kakkostason ryhmässä. Juoksu ja pyöräily on mennyt vielä omakohtaisella treenillä mutta tarkoitus on palata Heltrin ryhmiin tässä syksyn mittaan. Mutta käydäänpä läpi tuo viime kesä kisojen osalta ja oman kehittymisen.

Kesä alkoi Vantaan Triathlonilla heti kesäkuun eka sunnuntai. En ollut tajunnut kuinka iso tapahtuma on kyseessä ennen kuin pääsin kisapaikalle aamulla. Lähtöjä oli sieltä aamukymmenestä (ehkä) neljään saakka, niin kilpasarjaa kuin kokeiluryhmiä. Itse olin valinnut matkaksi sprintin (750m, 20km,5km) jonka suoritin aikaan 1:46:07. Pettymys oli ensireaktio mutta sitä muutama päivä sulateltua oli fiilis loppujen lopuksi ihan hyvä. Uinti meni hyvin, olin 30 nopeimman joukossa ajalla 16:02 mutta koska pyöräily ja juoksu on mulle vaikeita ja olen niissä hidas, tipuin tuolta sijoitukselta aika nopeasti hännille. Pyöräilyn keskariksi jäi 24,95km/h ja juoksu 6’54min/km – tosin loppua kohti kiristäen, mutta alku oli todella hidas.img_0642

The second race was on Midsummer-eve and it took place in a little town just east from Helsinki, called Sipoo. Everything about that race was bad. I was too confident going in the water and soon experienced what it feels like to fear that you will subconsciously inhale water when you put your head under. I’ve never been afraid of water or felt at unease so this was all new to me. Needless to say the swim went very bad, I ended up doing breast stroke half the distance. Then onto the bike which was a horrible little road with 20 hills, all right before or after a sharp turn so you couldn’t make use of the downhills. Of course it was raining and the road was not closed so there were cars among us. I think I finished cycling in around 55min, which pretty much sums up the experience (avrg. 22km/h). On the positive note, I ran a full 18 seconds faster than in Vantaa! There aren’t any good photos from this race apart from right before (still all smiles) and the snap I took when I realized I’d be in the same start as the junior national team.

Juhannusaattona käytiin kokeilemassa pienimuotoinen kisa Sipoossa, taas samalla matkalla ja nyt tulos oli vieläkin heikompi kuin Kuusijärvellä. Uinti sakkasi heti alkumetreillä ja matka taittui mummorinulia ja kroolia vaihdellen. Lähtö oli aika rankka kun ei muutenkaan ollut kokemusta kisoista ja me oltiin miehet ja naiset samassa sumpussa kaikki hyvin kapealla alueella. Vettä satoi koko kisan eli pyöräily, joka oli muutenkin hyvin haastavaa serpentiinitietä monine mäkineen, oli ihan kauhee. Tietä ei ollut myöskään suljettu muulta liikenteeltä niin ei siellä uskaltanut oikein alamäissäkään irrotella. Ainoastaan juoksu parani huimat 18s Kuusijärven ajasta, mutta kokonaisaika oli todella heikko.

Last but not least, Next Triathlon Helsinki. End of summer, end of my first triathlon season. It took place in the heart of Helsinki on July 31st. Probably my favourite one, not least because of my PB, but also because of the location. I’m hoping this will become a bigger event as it’s also very viewer-friendly as the transition area is right by the sea and running is 2-3 laps along the shore.

For next year, I should probably invest in one of those triathlon suits – as hideous as they are

And for the results, my personal best, finishing in at 1:41:02! Despite taking this summer very easy and not really training at all, I managed to up my game quite a bit. Cycling average was at 26,95km/h WOOP! and a massive improvement in running with a 5k done in 31:13! That’s an average of 6’12min/km – an insane 42 seconds faster than my first tri! All this with practically no training all summer – I honestly concentrated on keeping my rosé intake at an optimum level. I was so proud of myself and happy to end this season with such a good feeling! I’m happy I stuck to just one distance this summer, it made comparison so much easier and it allowed me to have a life outside of training. I had a proper holiday, did 3 festivals, had the occasional cocktail or two, watched as much Netflix as I felt like, AND did 3 tri’s. Now I’m slowly getting back on track with training, but at a more sane level than last spring. However, I do strongly recommend the training group I did for any beginners as it gives you a good base to build on.

Kesän lopulla osallistuin vielä Next Triathlonille, joka järjestetään Helsingin keskustassa Hietsun ympäristössä. Tää oli varmasti kesän kivoin kisa ja tulihan sieltä se enkkarikin haettua! Oli todella suuri yllätys että loppuaika parani yli 5min koska kesällä en treenannut paljon nimeksikään. Kertoo siitä keväällä rakennetusta kunnosta aika paljon. Uinti meni heikommin mutta pyörällä jaksoin ylläpitää 26,95km/h keskaria ja juoksun keskivauhti parani jopa 42s! Juoksu on kuitenkin viimeinen osuus, sen alla on uinti ja 20km pyörää –  vielä omalla enkalla – niin aika suuri yllätys että jaksoin vielä tikuttaa tuollaista vauhtia kisan viimeisen osuuden. Loppuaika näytti 1:41:02 screenillä kun tulin maaliin. Siihen oli hyvä lopettaa ensimmäinen kisasesonki ja siirtyä pk-kaudelle kesä 2017 mielessä. Ens kesänä kiinnostaa olympiamatka, mutta en halua lähteä siihen sillä asenteella että “kunhan maaliin pääsee”, kyllä se pitäisi kolmeen tuntiin saada kahlattua läpi. Mikä tietää kovaa pyörä- ja juoksutreeniä nyt talvella.

Advertisements

Park workout

I had a chance to be part of a workout session in a park organized by Sara from Tickle Your Fancy . The session was in collaboration with TFW gym and our lesson consisted of an hour of warm up and circuit training. I haven’t done that kind of workout in ages as I’ve been concentrating purely on triathlon since May. The morning was hot and there wasn’t much of a breeze which made the workout quite tough, or I thought so. I had a few moments when I actually felt dizzy but managed to pull through the entire hour. So what we did after a warm up was pair up and do simple sets as a team, one of you performing while the other does the counting. Each set had to be finished by both members of the team before taking a break. This is a really simple workout and I promise you, it will make you sweat!

Set 1, repeat 3 times
- run to a line and back (appr. 50m)
- 20 jumping jacks
- 5 burpees

Set 2, repeat 3 times
- run to the same line and back
- 20 mountain climbers (each leg counts)
- 5 burpees

***Repeat as many times as you can!***

More pics in the original post here!

Viime maanantaina pääsin osallistumaan Tickle Your Fancy Saran järkkäämiin puistotreeneihin TFW:n kanssa. Oli ihan mieletön keli, ehkä jopa liian kuuma, koska välillä meinas todellakin heikottaa auringossa huhkiminen! Kyseessä oli circuit-tyypinen treeni, joka oli mukavaa vaihtelua viime aikaiseen urheiluun. Toukokuusta alkaen olen nimittäin keskittynyt vain triathlonin kolmeen lajiin eikä salillakaan ole tullut sen jälkeen käytyä. Oli taas mainio osoitus siitä että tehokkaan treenin voi vetää missää vaan eikä siihen tosiaan tarvitse mitään välineitä – pelkät jumppakamat ja vesipullo riittää. Ja tietysti treenikaveri, ihan vaan koska kaksin aina kaunihimpi. Ajatus on siis tehdä koko setti kerralla ennen taukoa, eli kolme kierrosta. Kuulostaa helpolta mutta kyllä se vaan tuntuu!

All photos: Juuso Kukkonen

Tri-ing 2016

A new year and a new resolution. Sound familiar? Sound futile? Worry not, this is not your usual resolution as this was made during the xmas holidays. To be precise the thought process was initiated well before xmas (a full 4 days!), so it’s not really a New Year’s resolution. As some of you may remember, I ran my first half marathon last summer – which was by far the greatest endurance achievement of my life – but it did put me off running for many months. One sport, 12 weeks, no coach, no feedback, no good. I do still believe running could be a sport that I enjoy, but this time I do want someone to show me how it’s done properly. And I need something else in my weekly schedule to keep me interested. Consequently we come to my new sport of choice: the Triathlon.

Uusi vuosi ja uusi elämä -lupaukset? Kuulostaako katteettomalta? Niin mustakin, mutta aiemmista vuosista oppineena ilmoittauduin ja maksoin kaiken jo hyvissä ajoin välipäivinä, eli aattona oli jo myöhäistä peruutella. Niin kuin ehkä osa teistä muistaa, juoksin elämäni ensimmäisen puolikkaan viime kesänä ja se onkin tähänastisen elämäni suurin saavutus kestävyyslajissa. Sitä harjoiteltiin sen verran hampaat irvessä ja verenmaku suussa että kisojen jälkeen ei tarttenut moneen kuukauteen hirveesti juosta. Muutaman lyhyemmän lenkin kävin vetään mutta innostus jäi aikalailla sinne HHM:n reitille.  Olen edelleen kuitenkin sitä mieltä että juokseminen voisi olla yksi laji, josta aidosti nautin mutta se vaatii oikeanlaisen tekniikan ja tsemppauksen. Ja se vaatii myös jotain muuta kuin pelkkää juoksua viikosta toiseen. Ja tästä päästäänkin asiaan eli lupauksiin eli mun uusimpaan innostukseeni nimittäin triathloniin! 

photos – pinterest

To be perfectly honest, I’m not starting from scratch. I’ve been a member of Helsinki Triathlon since last summer and I’ve done a swimming course with them throughout last fall. So I’ve sort of already started. This course played a big part in where I am right now, which is a training group of 16 with a specific schedule for all three sports running from January to the end of May. The reason I chose to commit to a high intense group is the progress I’ve made in swimming last fall. The importance of technique and a thoroughly planned schedule make a huge difference in your personal development, but more importantly training becomes enjoyable. Besides, I need the group pressure, the training buddies and the pep talks. I’m very keen on staying within my comfort zone if left to train by myself.

The goal for our group is a competition in June. I’m looking at a sprint distance which is 750m swim, 20km bike and 5km run. Clearly a distance anyone can pull of, but I would like to finish it in a decent time. So what does my schedule look like for the next 4 weeks? Freakin’ insane!!

Onhan se vähän trendilaji niin kuin joku crossfit, mut olkoon. Puolustuksekseni voin kertoa että oon ensimmäisen kerran miettinyt tätä lajia jo muutama vuosi takaperin. En kuitenkaan koskaan ajatellut että siihen kykenee kukaan muu kuin yli-ihmiset mutta tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. Ihan nyt välipäivinä en tätä juttua kuitenkaan keksinyt, vaan olen kuluneen syksyn kulkenut Helsinki Triathlon seuran uimakoulussa ja (ainakin omasta mielestäni) ottanut melkoisia harppauksia teknisesti ja sen myötä tietysti myös vauhdillisesti. Tästäpä kipinä valmennusryhmään lähdöstä ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Meitä on 16 ryhmässä ja meitä yhdistää seuraavat 5 kuukautta intensiivinen treenaaminen, joka huipentuu kesäkuun kisoihin. Tuo uimakoulu näytti jälleen kerran sen kuinka tärkeä oikea tekniikka ja suunniteltu harjoittelukokonaisuus kehityksen kannalta on – puhumattakaan siitä kuinka paljon kivempaa se harjoittelu silloin on. Sitä paitsi itseni tuntien tarvin ryhmäpainetta ja tsemppiä poistuakseni sieltä omalta mukavuusalueelta. Ja mukavuusalueellahan ei tunnetusti mitään kivaa tapahdu ikinä.

Mitä sitte kesällä 2016 tapahtuu? Omalta osalta odottaa sprinttimatkan kisat mikä tarkoittaa 750m uintia, 20km pyöräilyä ja 5km juoksua. Matkana siihen pystyy varmasti kuka tahansa mutta tarkoitus oiskin suorittaa se jokseenkin järkevässä ajassa. Yllä kuvassa nyt ensimmäisten viikkojen treeniohjelma. Arvostan tuota kokonaista lepopäivää.