bali – gili t

Finally got around to uploading some photos from Bali. As planned, I did learn to surf. Well, “learn” may be an exaggeration, but I did do a few days in the water and would say I managed to get half the waves by the end of my course. I stayed at a really cool surf camp called Kima Surf – strongly recommend it to anyone travelling to Bali! I ended up staying at two of their camps; Canggu and Seminyak. The camps have been recently renovated so they are very modern and beautiful. I preferred Canggu though, mainly for the general atmosphere and quietness of the area.

Mennäänpä hetkeksi Balille. Reissu oli ihan mieletön! En oikeestaan tiennyt mitä odottaa mutta Bali vei kyllä multa jalat alta ihan täysin. Vietin alkulomani Canggussa ja se oli just niin ihana paikka kuin instagram-kuvat on antanut ymmärtää. Pieni ja rauhallinen kaupunki reilun tunnin (auto)ajomatkan päässä Kutalta pohjoiseen, riisipeltojen ja trendikkäiden kahviloiden ympäröimä surffiparatiisi. Tykkäsin Canggun wibesta tosi paljon, toivon ettei se kasva tuosta eikä sinne rakenneta suuria hotelliresortteja. Asuin Kima Surf campilla 5 ensimmäistä yötä ja loman loppupuolella päädyin samaisen leirin Seminyakin osoitteeseen. Molemmat leirit oli vasta rempattuja eli tosi moderneja ja hyvässä kunnossa. Hinta-laatusuhde täydellinen, tosi hyvä aamupala (joka sisältyi hintaan) ja älyttömän ystävällinen henkilökunta, joka muisti jokaisen leiriläisen nimeltä (!), 5/5 Kimalle – menkää sinne jos menette surffaan!

I rented a bike one of the days and drove up to Ubud to see the amazing rice fields. It took me some trial and error to find the right spot as I managed to loose the previously downloaded map on my phone. I ended up driving up and down, back and forth in Ubud until I gave up and went for lunch. Managed to connect myself to wifi while lunching and realized I just took one left too early so after lunch I drove back up the road and found what I was looking for. Mind you by then I was exhausted from the heat so I didn’t go down to the rice fields at all but admired them from above.

Canggussa ollessani vuokrasin yhtenä päivänä mopon ja ajelin Ubudiin katsomaan riisiviljelmiä. Olin nähnyt monessa blogissa kuvia “the rice fieldseistä” enkä aluksi meinannut millään löytää sinne. Mulla oli puhelimeen ladattu kartta, jonka onnistuin hävittämään puolivälissä Canggua ja Ubudia. Suhailin edestaikaisin pitkin Ubudia  enkä löytänyt etsimääni. Keskipäivän aurinko porotti täysillä ja vesipullon sisältö oli huomattavasti kädenlämpöistä kuumempaa eikä sitä perhanan viljelmää vaan näkynyt. Luovutin ja palasin Ubudin keskustaan lounaalle. Ravintolassa (kuten kaikissa ravintoloissa Balilla) oli wifi, jonka avulla paikansin itseni uudestaan ja katsoin google mapsista että olin vaan kääntynyt liian aikaisin vasemmalle. Kerran sinne Ubudiin asti oli tultu, lähdin lounaan jälkeen vielä kerran kokeilemaan onneani. Ja löytyihän the viljelmät sieltä, itse asiassa ison tien varresta todella helposti. Matkalla eksyin tosin vielä sivettikissa-kahvitarhalle. Siellä ne raukat pyöri pienissä häkeissään. Äkkiä pois. Tässä vaiheessa olin jo aika väsynyt kevyeksi suunnitellusta päiväreissustani niin en mennyt viljelmille sen enempää kävelemään vaan kuvasin niitä vain ylhäältä. Sitä paitsi kun pääsin reissulta kotiin, huomasin että ahkera aurinkosuojarasvaukseni ei ylettynyt kämmenselkiin ja molemmat kämmenselät oli palaneet turvoksiin asti. Rystysiä ei erottanut ollenkaan mutta onneksi kädet ei olleet kipeät. 

After Ubud I took off to Gili Trawagan or Gili T. I had booked a room and 3 days of diving there beforehand and only in Canggu did I learn that Gili T is “the party island”. And yes, I did end up going out two nights while there. The diving was fine but having worked as a dive guide in Thailand, it didn’t quite deliver the wow-effect I was hoping for. The only thing I really wanted to see was the pygmy-seahorses, which we did not find or something big like mantas or molah molah’s. Retrospectively I should have booked Nusa Lembongan which is said to have better diving for more advanced divers. But you have to leave something for next time! But if you do end up in Gili T, I strongly recommend Manta Dive both for diving and accommodation. The location is superb, right opposite the beach where speed boats from Bali drop you off.

Ubudin reissua seuraavana päivänä lähdin Gili Trawaganille sukeltamaan. Olin varannut 3 yötä Manta Dive resortista, jossa asuin ja joiden kanssa kävin sukeltamassa. Balille päästyäni mulle selvisi että Gili T on niistä kolmesta saaresta se bilesaari – ja venyihän siellä illat sukellusporukan kanssa aika myöhäisiksi. Mutta ei se mikään Bangla road ole, paikallinen lainsäädäntö pitää huolen että kaikki baarit menee klo 01 kiinni ja vain yksi baari per ilta saa pitää 04 auki. Päädyin olemaan Gili T:llä yhden ylimääräisen yön koska perjantai-aamulle oli suunniteltu sukellus yhdelle kohteelle jolle ehdottomasti halusin. Pygmiheppoja ei silti näkynyt, tavallinen heppa kyllä ja leaf frog fish, joka oli mulle uusi tuttavuus.  Jälkiviisana olisi pitänyt mennä Nusa Lemboganille missä on ilmesesti vähän haastavampia kohteita – myös kaikkea isoa mantoista lähtien. Se jäi nyt ensi kerralle.

smoothie bowls from kayu cafe at gili t – try it, you won’t be disappointed!


the cutest of all bungalows

The last 3 nights I spent at Kima Surf Seminyak camp. I managed to injure my back first day of surfing so my last days were spent by the pool reading a book. I found Seminyak a bit too noisy and big for my liking, but it’s hard to top Canggu. On the other hand it’s close to Kuta if you want to do some shopping and the camp organizes transportation to the Single Fin bar in Uluwatu on Sunday’s. That was nice, although I would have come a few hours earlier as it was packed by sunset.

Lopuksi palasin tosiaan Kima Surfin Seminyakin leirille, jossa vietin 3 yötä. Ensimmäisenä surffiaamuna pamahti selkä, joka osoittautui myöhemmin noidannuoleksi. Oli sen verran kivulias että siihen jäi mun surffit siltä erää. Loppuloma meni altaalla löhöillessä kirjaa lukien. Leiriltä järjestettiin myös kuljetus Uluwatun Single Fin baarin sunnareille, jossa käytiin neljän minivanin kokoonpanolla. Single fin on yksi niitä must-do juttuja Balilla, mutta suosittelen menemään aiemmin kuin juuri auringonlaskun aikaan, koska se on todella suosittu.

single fin

I will definately go back to Bali, hopefully sooner than later. I’ve been bit by the surfing bug and I can’t imagine anywhere else I’d want to surf than there. Besides, I can combine it with my other passion of diving, which is more than I can say of most places.

Just eilen näin erästä Surffimimmiä ja tuli ihan hirvee kaipuu takaisin. Takaisin veteen, takaisin laudan päälle, takaisin Balille. Ehkä ens kerralla Surffimimmi lähtee mun mukaan!

#guccimania

Hands up, who is not totally obsessed with Gucci atm? Ever since they hit the motherload with Dionysus and the endless variety of embroidered canvas, it has been the it-bag of fashionistas worldwide. I, like many others, fell for the look instantly. All of a sudden a logo canvas was no longer so 1999 and I found myself browsing through the interweb trying to decide which colour I wanted. This is probably the one time the indecisive libra in me turned out to be a blessing in disguise, as come January and a business trip to northern Italy. I jumped at the chance and flew in the weekend before to soak in Italian style and atmosphere, sprinkled with a bit of shopping. 

I spent three days in Florence thinking I would treat myself to a Gucci while there. Browsing in the third store, I finally started chatting with a salesperson not having found quite what I was looking for. She then told me that there was a calf skin limited edition of the mini bag, but they were sold out. She phoned all the stores that might still have one, with no luck. I was gutted that I finally found what I wanted, but I was too late. I took one hopeful look in at Milano airport but no cigar. I had already given up hope as the calf skin edition did appear on gucci.com but only in a bigger size, until I travelled through Singapore, that is. And then there it was, calling out my name (it did!). And guess what? It was the last one. The last one in three Gucci stores at Changi Airport.

with swarovski details

Oisko aika taas puhua materialismista? Tämähän on minun pakopaikkani arjesta, paikka jossa jakaa kaikkea muuta kuin niitä oikeesti tärkeitä asioita. Eli puhutaan. Mä oon vähän laukkufriikki – ja kenkäfriikki – mutta nykyisin enenevässä määrin laukkufriikki ja mulla on jo pienehkö kokoelma erilaisia aarteita vaatehuoneen hyllyllä. Viime kesänä olin jo ihan myyty Guccin uusimmalle hittilaukulle ja selailin kuumeisesti nettisivuja koettaen päättää minkä värisen yksilön ostaisin. Tavallaan kiinnosti kaikki kreisit kirjailut, mutta niin suurelle laukulle mulla ei ollut tarvetta ja toisekseen olin päättänyt että tarvitsisin oikeasti mustan crossbodyn. Dionysus ministä tuli mokkanahkainen musta, mutta se ei jotenkaan puhutellut. Paras olisi sellainen röpelöinen nahka mikä ei ole niin arka naarmuille.

Sitten tulikin mieluinen työmatka pohjois-Italiaan, johon yhdistin viikonloppuloman Firenzessä. Guccihan on Firenzeläinen merkki, joten odotukset oli korkealla. Kävin kaupungilla, kävin Outletissa, kävin taas kaupungilla, kunnes liikkeestä lähtiessäni päätin vielä kysyä myyjältä mahdollisista tulevista malleista. Ja sieltä ne maagiset sanat tulivat: l-i-m-i-t-e-d  e-d-i-t-i-o-n, mutta ne on loppu. Finito. No have. Myyjä soitteli Venetsiat ja Roomat läpi (siinä vaiheessa junalippu jompaankumpaan laukun vuoksi tuntui varsin selväjärkiseltä idealta) ilman tulosta ja antoi vielä yhteystietonsa ja kehotti soittamaan kuukauden kuluttua jos niitä olisi vaikka tullut lisää. Milanon kentällä oli nahkainen Dionysus-WOC, jota pohdin lohdutuspalkinnoksi mutta jätin sen kuitenkin sinne.  Jossain vaiheessa Guccin verkkosivuille tuli se nahkainen versio mutta vain isommassa koossa, koska #limitededition. 

No, eipä aikaakaan kun olen taas lentokentällä. Singaporessa matkalla Balilta Suomeen, taistelemassa transit-tiskillä siitä miksi Finnairin boarding passeja ei saa ennen kuin 3h ennen lennon lähtöä eli tax free ostoksia ei voi tehdä. Isän sikarit ja viskit jäi kassalle kun elektroninen boardari ei toiminut. Suhailin terminaalien välisellä junalla edestakaisin etsimässä sitä transit tiskiä – vain kuullakseni että tervepätuloa takaisin tuossa kahden tunnin kuluttua – kun Guccin liikkeen ohi kiukkuisesti marssiessani hyllyltä osui silmään jotain mustaa. Ja siinä se oli, livenä. Olin niin onnellinen että piti selittää koko Firenze-episodi myyjälle, joka vaan hoki että “I’m so happy that you got your bag! I’m so happy that you’re happy!” ja muoviraha vinkui.

Ja ai niin, tuo oli viimeinen kappale Changin lentokentän kolmesta Guccin liikkestä. Viimeinen.

london

I was in London for the weekend a couple of weeks back. A uni-friend of mine lives there and it’s taken me 6 (7?) years to get around to visiting her. Rather embarrassing, but I suppose late is better than never. We wined and dined well, did some shopping and even squeezed a little sightseeing into the two days – well done us!

The weather was what I expected, rainy and grey but with a surprise snowfall on Saturday morning. We spent Saturday going around the shops and had dinner at  a really cool Asian-fusion place – which I cannot remember the name of. After which it was drinks and a bit of dancing until it was way too late considering that we were going sightseeing on Sunday. I flew back that night and fell instantly asleep on the plane. But I loved London and definitely want to go back in the summer for a longer stay, so that I have time to explore the city more. 

  

champagne o'clock at Selfridge's

champagne o’clock at Selfridge’s

Käväsin Lontoossa viikonlopun tässä pari viikkoa takaperin. Mun opiskelukaveri asuu siellä jo ehkä seitsemättä (?) vuotta ja tää oli eka kerta kun olin kylässä – aika noloa. Lontoo oli kyllä ihana – sateinen – mutta ihana! Viikonloppu on tietysti tosi lyhyt aika mutta saatiin hyvin mahdutettua shoppailut, turrehommat ja syömingit kahteen päivään. Mun ystävä asuu tosi keskeisellä sijainnilla ja siitä oli näppärä suhailla paikasta toiseen. Mut paljon jäi näkemättä et ehdottomasti kesällä uudestaan, ja pidemmäksi aikaa!

bali

I just booked flights to Bali! Woopaa! I have not been to Bali – falls in the same category as Berlin, who has not been to Bali by 2017? – so this trip is long overdue but will nevertheless be amazing, I’m sure. Apart from the location, I plan on ticking off another item on my bucket list while there: surfing! Learning to surf is one of those things which has been a dream for years and years, so I’m very much looking forward to this. I’ve booked 5 nights at a surf camp after which I have no idea what I’ll do. I don’t want to plan my vacay too much, so after the camp I plan to plan as I go. Most definitely get some dives in the days, but probably away from the main island – possible the Gili’s. If you have some recommendations for dive shops or spots, drop them in the comment box below! Or anything else I should do while there.

Need this kaftan!!

Ostin just lennot Balille – hello! Tästä on tulossa varsinainen reissuvuosi koska Bali tulee oleen neljäs matka ennen kesää! Osa on kyllä työmatkoja mut matkoja Suomen rajojen ulkopuolelle kuitenkin. En oo suunnitellut sen tarkemmin kuin että ekat 5 päivää oon surffileirillä ja pääsen vihdoin tsekkaan bucket listiltä myös sen kohdan pois – surffaus on ollut haaveena jo varmaan yli 10 vuotta että about time. Muuten sitte fiiliksen mukaan ja hyvin todennäköisesti sukellusta päivä tai kaks. Eli Bali-konkarit nyt kommenttilootaan kaikki must see/do jutut ja sukelluskohteet!

All pics: Pinterest

 

Out of office

Just as the heatwave hit Helsinki, I simultaneously began my second week of summer vacation. I spend the first week road tripping through eastern Finland to my parents summer house, followed by two days further south on the west coast at my friends’ summer place. I got back to Helsinki on Friday evening only to start the engine again on Saturday for a day trip to Fiskars Village. The original plan was to go to Hanko (the southernmost point in Finland) for a day but as it was cloudy we ended up only going to Fiskars. I’ve never been there before and must say it definitely is worth a visit if you have a car. There were a lot of people there so we didn’t go inside any of the shops or museums – also I had my four legged friend with me, so we just walked about and ate lunch. I’ll be doing a new trip in August when my mom comes over for a visit. I’ll be sure to check out the stores then!

shirt – vila // skirt & sunglasses – hm // shoes – nike // bag – balenciaga // necklace – house of harlow

Tänään alkoi mun toinen kesälomaviikko, passelisti helleaallon saattamana. Kävin jo vetään aamutreenit puistossa (siitä lisää myöhemmin), jonka jälkeen piipahdin Löylyssä aamupalalla. Oli muuten hyvä raakapuuro – suosittelen!

Eka lomaviikko kului autonratissa kun ajelin maisemareittiä ensin Kuopioon ja siitä vanhempieni kesämökille kolmeksi päivää. Matka jatkui Pietarsaareen, jossa päädyin viettämään kaksi yötä kun en malttanut jättää auringonpalvontaa kesken. Perjantaina ajelin takaisin Helsinkiin mutta eihän sitä autoton, joka kerrankin pääsee vapaasti liikkumaan, malttanut olla paikallaan. Lauantaina kaveri kyytiin ja suunnaksi Fiskars. Hanko oli alkuperäinen suunnitelma mutta pilvinen sää typisti reissun Fiskarsin kylään. Oikein mukava paikka sekin. Ei käyty missään kaupoissa tai museoissa sisällä kun oli tuo hännällinen kaiffari mukana, kunhan käveltiin ja syötiin lounas ennen kuin lähdettiin katsomaan Billnäsin ruukkia, joka olikin kiinni. Tulen tekemään elokuussa toisen reissun sinne niin täytyy sitten käydä katsomassa mitä kaikkea ostettavaa sieltä löytyykään.

Photo: H.Å.